Kohti kevättä – valikoima uutuuskirjoja

Hyvää loppiaista! Vuosi 2021 on jätetty taakse ja blogisynttärit juhlittu, joten on aika kurkistaa, minkälaisia kirjoja kevät tuo tullessaan. Ensimmäiset alla esitellyistä kirjoista ilmestyvätkin jo ensi viikolla.

Viime syksynä luin enimmäkseen kotimaista kaunoa, ja nyt huomaan kaipaavani jälleen myös maailmalle. Kotimaisista uutuuksista nostin tähän viisi kirjaa, käännöksiä tuplamäärän. Monissa kiinnostuin naisnäkökulmasta ja naisten tarinoista historiassa, mutta mahtuu mukaan muutakin.

Kirjojen esittelyt perustuvat kustantajien katalogitietoihin.

Kotimaista kaunoa

Joel Haahtela: Jaakobin portaat (Otava/tammikuu)

Uuden vuoden uutuuksien kärkijoukoissa Joel Haahtelalta ilmestyy pienoisromaani, jossa matkataan Jerusalemiin pohtimaan ihmisyyttä ja vanhaa myyttiä. Päähenkilö matkustaa pyhään kaupunkiin hakemaan veljeään, mutta löytää samalla reissulla isoisänsä muistikirjan ja sieltä merkinnän Jaakobin portaista. Vanha myytti yhdistettynä maallisiin ongelmiin tuo mieleen loistavan Adèlen kysymys -romaanin muutaman vuoden takaa.

Merja Mäki: Ennen lintuja (Gummerus/tammikuu)

Päähenkilö Alli joutuu jättämään kotinsa Sortavalassa ja lähtemään evakkona Seinäjoelle. Koti-ikävä vaivaa, uudella paikkakunnalla kaikki on vierasta. Aina välillä tuntuu, että sodasta on tullut luettua jo tarpeeksi, mutta jokin nuoren evakon tarinassa vetää puoleensa.

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä (Gummerus/helmikuu)

Viime vuonna vaikutuin Antellin esikoisen Puuvillatehtaan varjossa miljöökuvauksesta ja kiinnostuin papinleski Jennyn vaiheista siinä määrin, että tiesin jo tuolloin haluavani lukea tämän jatko-osan. Nyt pääsemme tutustumaan Jennyn ottotyttäreen Marttaan, joka menee töihin kansankirjastoon. Luvassa siis kurkistuksia kirjastohistoriaan!

Annastiina Heikkilä: Vapaus valita kohtalonsa (WSOY/helmikuu)
Toimittajana tunnetuksi tullut Heikkilä on kirjoittanut aiemmin Ranska-aiheisia tietokirja, nyt on luvassa fiktiota. Ranskalais-algerialainen Anissa epäilee poikaystävänsä kuolleen poliisiväkivallan seurauksena, ja suomalais-ranskalainen Lea yrittää päästä opiskelijapiireihin Pariisissa. Heikkilän esikoisromaani tutkii eurooppalaisuutta ja kuvaa kolonialismin kipeitä haavoja nykyajassa, eliitin vallankäyttöä ja unelmien radikalisoitumista.

Eeva Åkerblad: Huolenpitoja (Kustantamo S&S/helmikuu)

Nainen matkustaa vuoristossa sijaitsevaan kylpylään, jossa hänen on tarkoitus kohentaa omaa hyvinvointia ja rentoutua. Miljöö tuo mieleen Mannin Taikavuoren, mutta nykyihminen ei lähde sanatorioon vain oleilemaan, vaan tekee senkin tavoitteellisesti. Hyvinvoinnin ja hoivan yhdistäminen suorittamiseen herättää kysymyksiä. Entä minkälaisia palveluita kylpylän asiakkaille oikein on tarjolla? Odotan taidokasta ja kielellä leikittelevää esikoisteosta, sillä olen saanut maistiaisia Eevan kirjoittamisesta kirjoittamisen opinnoissa.

Käännöskirjoja

Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen (Tammi/tammikuu)

Jana Kippo -trilogian toisessa osassa Janan ja Brorin äiti on kuollut, ja sisarukset lähtevät viemään ruumista Kukkojärven kylään hautaan. Siellä vastassa on lisää salaisuuksia menneisyydestä. Ehdottomasti minulle kevään odotetuin käännöskirja!

Chi Zijian: Puolikuu (Aula/tammikuu)

Kiinan vähemmistökansasta, evenkeistä, kertova romaani, jossa 90-vuotias paimentolaisnainen muistelee elämäänsä. Puolikuu on kertomus rakkaudesta ja menetyksestä, ilosta ja surusta, maagisista voimista ja taiteen parantavasta vaikutuksesta. Se on myös kuvaus ihmisen suhteesta luontoon, joka paitsi antaa, myös ottaa kylmästi.

Mart Sander: Ilolinnut (WSOY/helmikuu)

Historiallinen romaani sijoittuu sotavuosiin ja tallinnalaiseen bordelliin, jonka omistaa rouva Kukk. Bordellin asukkailla on jokaisella oma syynsä työskennellä Kukkille, ja sota ulottuu myös talon makuuhuoneisiin. Kuka on vihollinen, kuka ystävä? Ilolinnut aloittaa sarjan, joka valottaa historiaa naisnäkökulmasta.

Bernhard Schlink: Jäähyväisvärit (WSOY/helmikuu)

Schlinkin uutuusteos tarjoilee tuokiokuvia elämästä ja kuolemasta novellien muodossa, ja se myös muistuttaa minua siitä, että Schlinkin moderni klassikko Lukija on minulla edelleen lukematta. Novellit kertovat rakkaudesta, ystävyydestä, ikääntymisestä. 

Alba de Céspedes: Kielletty päiväkirja (Otava/helmikuu)

Alkujaan vuonna 1956 suomennettu italialainen kulttiromaani kertoo Valeriasta, perheenäidistä, joka alkaa kirjata havaintojaan mustaan vihkoon. Eletään sodanjälkeisessä Euroopassa aikana ennen seksuaalista vallankumousta. Millainen oli naisen rooli tuolloin, pystyykö Valeria murtautumaan roolistaan?

Maaza Mengiste: Varjokuningas (Atena/maaliskuu)

Booker-ehdokkaaksi noussut kirja tekijältä, jota on verrattu Toni Morrisoniin. Varjokuningas kertoo orpotyttö Hirutin tarinan 1930-luvun Etiopian sodassa, jossa myös naiset osallistuivat taisteluihin. Kun maan hallitsija Haile Selassie joutuu maanpakoon, Hirut naamioi maanviljelijän varjohallitsijaksi ja ryhtyy tämän henkivartijaksi.

Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen (WSOY/maaliskuu)

Booker-voittaja kohdistaa katseensa Britannian kolonialistisen historian seurauksiin. Päähenkilöinä on kaksitoista mustaa naista, joten luvassa on moniääninen katsaus identiteettiin, naiseuteen ja toiseuteen.

Elizabeth Strout: Voi William! (Tammi/huhtikuu)

Lucy Bartonin paluu! Kaksi aiempaa Barton-romaania Nimeni on Lucy Barton ja Kaikki on mahdollista loppuivat liian lyhyeen, joten tätä olen odottanut! Nyt keskiöön nousee Lucyn jo päättynyt avioliitto Williamin kanssa, kun entinen aviopari lähtee yhteiselle matkalle syystä, joka selviää vasta huhtikuussa, kun kirjaa pääsee lukemaan.

Douglas Stuart: Shuggie Bain (WSOY/huhtikuu)
Kevään uutuuksien joukossa on toinenkin Booker-voittaja. Shuggie Bain on yksinäinen pikkupoika 1980-luvun Glasgowssa. Äiti Agnes käyttää rahat alkoholiin, ja poika toivoo voivansa pelastaa äidin ehdottomalla rakkaudellaan. Kuvaus tuo jossakin määrin mieleen Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkelin, ja voin kuvitella, ettei myöskään Stuart päästä lukijaa helpolla.

Aldulrazak Gurnah: Loppuelämät (Tammi/huhtikuu)
Tuoreimman nobelistin ensimmäinen suomennos kertoo ihmiskohtaloista 1900-luvun alun Saksan Itä-Afrikassa. Siirtomaajoukot tukahduttavat sorrettujen kapinat verisesti. Vaikka siirtomaat valtioina painuvat unholaan, ihmisten tarinat eivät. 

* * *

Mainio kirjakevät siis alkamassa – toivottavasti löysit lukuvinkkejä listauksestani!