Ensin virallinen osuus, esittely: Oululaisen Jere Vartiaisen neljäs kokoelma Etäisyys, leikki pohtii inhimillisiä suhteita, minkälaisia ovat etäisyydet ihmisten välillä, mitä on hyvä elämä. Runon puhuja on usein kuin satuhahmo nimeltään Valonarka, ulkopuolisuuden kokemusasiantuntija.
Melankoliaa puhkoo leikki. Se on asenne elämään, raskaisiinkin kokemuksiin. Se on asenne runoon, myös sanaleikkejä. Usein nasevista huomioista jaetaan juttu someen, valokuvia napsitaan. Räps vain kuuluu.
Voisin tarttua jaksamista ja työkykyä osuvasti sanoittaviin runoihin, mutta eipä unohdeta sitä lupailemaani pikkujoulutunnelmaa!
Verryttele lanteesi, tässä ote osiosta ”tiernakaupungin risteykset”:
Runo on kuin somepäivitys, sen alla napit tykkää, kommentoi, jaa. Todellakin tykkään ja jaan palasen vauhdikasta sheikkausrunoa perjantaisi iloksi!
Otteessa on valloittavan överi tunnelma, joka tempaa mukaansa. Se taikoo lukijan eteen runokuvia, joiden äärellä naurattaa ja suusta pääsee ”auts!”. Siinä saa tosissaan veivata, kun kilipallona väistelee teräviä kynsiä tai työstää aaltoja kylpylävieraiden iloksi.
Mutta entä se joulun pelastaminen? Yksin kukaan ei voi joulua pelastaa, ei vaikka kuinka sheikkaisi, se on yhtä mahdotonta kuin aaltokoneen korvaaminen lihasvoimalla. Parempaan lopputulokseen pääsemme, jos yritämme pelastaa joulun yhdessä.
Jere Vartiainen: Etäisyys, leikki. Aviador 2024. 113 s. Lainasin kirjastosta. Kannen maalaus: Mari Kopteff; valokuva: Maria Sayed.
sheikkaa bootya kuin hikoilisit tiesuolaa,
myrsky on jatkunut kuukauden ja vain sinä
voit pelastaa joulun!
sheikkaa bootya kuin pakarasi olisivat
valtavat kilipallot ja joku toi kissakennelin bileisiin!
sheikkaa bootya kuin olisit provikalla duunaava
sijainen kylpylässä ja aaltokone ei toimi sähköllä!
Runo on kuin somepäivitys, sen alla napit tykkää, kommentoi, jaa. Todellakin tykkään ja jaan palasen vauhdikasta sheikkausrunoa perjantaisi iloksi!
Otteessa on valloittavan överi tunnelma, joka tempaa mukaansa. Se taikoo lukijan eteen runokuvia, joiden äärellä naurattaa ja suusta pääsee ”auts!”. Siinä saa tosissaan veivata, kun kilipallona väistelee teräviä kynsiä tai työstää aaltoja kylpylävieraiden iloksi.
Mutta entä se joulun pelastaminen? Yksin kukaan ei voi joulua pelastaa, ei vaikka kuinka sheikkaisi, se on yhtä mahdotonta kuin aaltokoneen korvaaminen lihasvoimalla. Parempaan lopputulokseen pääsemme, jos yritämme pelastaa joulun yhdessä.
Jere Vartiainen: Etäisyys, leikki. Aviador 2024. 113 s. Lainasin kirjastosta. Kannen maalaus: Mari Kopteff; valokuva: Maria Sayed.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti