Kirjoja ulapalta – yhteenvetoa vuoden 2025 lukuhaasteesta

Oli kesä ja merelliset kirjahoukutukset. Laineet kannattelivat lukijaa ja merenpinta kimmelsi. Kunnes lähes äkkiarvaamatta ikuinen tarinoiden kesä kääntyi syksyyn. Tuli lokakuu ja aika summata lukuhaastetta, joka veti lukijoita pyörteisiinsä edelliset neljä kuukautta. 

Kannustin tarttumaan meriaiheisiin kirjoihin Kirjoja ulapalta -lukuhaasteessa nyt seitsemättä kertaa. Tässä yhteenvedossa summaan haasteen antia, listaan kaikki tietooni tulleet osallistumiset ja ilmoitan loppuarvonnan voittajan.

Haaste numeroina

Rakensin lukuhaasteen perinteisesti eli luotin aiempien haastekertojen toimiviin ratkaisuihin. Käynnistin haasteen kesäkuun alussa, ja se sai kerätä lukijoiden haasteosumia neljän kuukauden ajan.

Osallistujia oli tänä vuonna 24. Heistä 22 oli mukana Instagramissa, kaksi osallistui blogissaan. 

Mikä parasta: yhdessä luimme neljässä kuukaudessa yhteensä 81 meriaiheista kirjaa! Viime vuoteen verrattuna osallistujia oli aika lailla yhtä paljon, mutta melkein tuplasimme luettujen kirjojen määrän. 

Merikirjoista on moneen. Haasteeseen luettiin meriaheisia runoja, romantiikkaa, fantasiaa, jännitystä sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Listalta löytyy uutta ja vanhaa, kotimaista ja ulkomaista. Tietoa, kaunoa, nobelisti.

Monet kirjat keräsivät useita haasteosumia. Tuplaosuman saivat ainakin Khaled Hosseinin Meren rukous, Johanna Holmströmin Sielujen saari ja Claudie Gallayn Tyrskyt.

Kärkisijan jakavat uutuus ja klassikko: neljästi haasteeseen luettiin Frode Gryttenin Päivä jona Nils Vik kuoli sekä Tove Janssonin Muumipappa ja meri. Muutenkin Jansson oli suosittu, kuten edellisinäkin haastevuosina. Kesäkirjaa luettiin kolmesti, ja Haru, eräs saari kahdesti. Myös Leena Paasion Itämeriaiheiset nuortenkirjat keräsivät useita lukijoita aiempien vuosien tavoin. 

Kaiken kaikkiaan merikirjavinkkejä kertyi ihastuttavan paljon haastekuukausien aikana!

Haasteeseen osallistuneet ja luetut kirjat

annanaamusivut (IG)
Asta Ikonen: Rakkautta risteilyllä

booksilovestories (IG)
Iiro Meriläinen: Yön demoni
Olavi Koivukangas: Titanicin kolmas luokka

hannaelinatee (IG)
Roy Jacobsen: Näkymättömät
Emmi Maaranen: Vedenmorsian
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli

heidibooks (IG)
Amy Neff: Silloin rakastin sinua eniten

kirjakolahdus (IG)
Richard Powers: Playground

kirjaverinen (IG)
Jenni Haukio: Paitasi on pujahtanut ylleni
Jenni Haukio: Sinä kuulet sen soiton
Jenni Haukio: Siellä minne kuuluisi...
Tove Jansson: Haru eräs saari
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Janssson: Muumit ja suuri tuhotulva
Jenni Miettunen: Meren kronologia

kirjoihinsukeltaja (IG)
Claudie Gallay: Tyrskyt

lukemisto (IG)
Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa
Antti Tuuri: Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri
Julia Quinn: Kaapparin morsian

lumottu.lukuetana (IG)
Shannon Chakraborty: The Adventures of Amina Al-Sirafi
Robin Hobb: Raivoisa laiva

Oksan hyllyltä -blogin Marikaoksa
Petra Rautiainen: Meren muisti
Jenna Kostet: Sinisiipisten saari
Tania del Rio & Will Staehle: Kolmentoista vuoden kirous

poppismaija (IG)
Jenni Räinä: Veden ajat
Johanna Venho: Saaren runot
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Tuire Krogerus: Majakan varjo
Khaled Hosseini: Meren rukous
Tove Jansson: Haru, eräs saari
Madeleine Miller: Kirke

project_books_of_my_life (IG)
Zoulfa Katouh: Sitruunapuiden aika

sanelma_lukee (IG)
Nora Roberts: Kotisatama
Nora Roberts: Sininen lahti

sannanlukemiset (IG)
Lucinda Riley: Myrskyn sisar
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän

sanamailla (IG)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Caroline Säfstrand: Rantahotelli Merituuli
Karin Erlandsson: Koti

sannankirjat_kinnansarjat (IG)
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan
Taylor Jenkins Reid: Vain kahdesti elämässä
Leena Paasio: Meren koskettamat
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Claudie Gallay: Tyrskyt
Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

Sheferijm-blogin Aino

Bertil Cleve: Teuira

sivuvaikutuksia (IG)
Liisa Suomela: Kaikki päättyy kevääseen

taas_tuli_luettua (IG)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Inka Nousiainen: Mustarastas

tarumaisialukuja (IG)
Gabriel Garcia Marquez: Elokuussa nähdään
Jennifer Weiner: Kesäparatiisi
Attenborough: Valtameret
Jules Verne: Kapteeni Nemo merten syvyyksissä

teekirjahetki (IG)
Karin Colins: Säilyt sydämmessäin
Johanna Holmström: Sielujen saari

valohanne (IG)
Pirjo Tuominen: Villit vedet

voispa_vaan_lukea (IG)
Abdulrazak Gurnah: Hylkääminen
Jenna Kostet: Sinisiipisten saari
Johanna Holmström: Sielujen saari
Virpi Vianio: Turjanmeren tytär
Trude Teige: Isoäiti tanssi sateessa
Joona Keskitalo: Saari, joka repesi
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Anu Kolmonen: Partisaanivalssi
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

worlds_between_the_sheets (IG)
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Minna Sadeniemi: Saaristo
Khaled Hosseini: Meren rukous
Katri Kauppinen: Laulunpunojat
Anni Kuu Nupponen: Auringonkuori
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan


Omat haastekirjani
Roy Jacobsen: Näkymättömät
Tove Jansson: Kesäkirja
Tapio Koivukari: Se paatt men jo (IG)
Aslak Nore: Meren hautausmaa
Raija Siekkinen: Saari

Loppuarvonta

Haaste siis päättyi syyskuun loppuun, ja alkoi osallistumisten summaus. Keräsin kaikki osumat yllä näkyväksi listaksi. Jokaisesta luetusta kirjasta osallistuja sai yhden arvan loppuarvontaan, jossa palkintona on pieni kirjakauppalahjakortti.

Onni suosi tällä kertaa Instagramissa osallistunutta @sannankirjat_kinnansarjat – onneksi olkoon! Laitan sinulle viestiä vielä tänään.

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja muuten haastetta seuranneille!

Kirjoja ulapalta 2025 -lukuhaasteen koontipostaus

On tullut aika koota yhteen tämänvuotinen merikirjahaaste!

Kesäkuun alussa käynnistämäni Kirjoja ulapalta -lukuhaaste päättyy tänään. Vielä tämän päivän ajan osallistujilla on aikaa postata haastekirjoista blogeihin ja Instagramiin. Tarkemmat osallistumisohjeet voit tarvittaessa tarkistaa haastejulkaisusta.

Jos osallistuit haasteeseen bloggaamalla, voit nyt kertoa osallistumisestasi tämän julkaisun kommenttikentässä. Koostepostaus omassa blogissa ei ole pakollinen, vaan linkit haasteaikana postattuihin merikirjajuttuihin riittävät.

Kuun vaihduttua lasken osallistumiset ja luetut kirjat. Osallistujat saavat jokaisesta luetusta ja blogatusta tai muuten sometetusta kirjasta loppuarvontaan yhden arvan. Eli kahdesta kirjasta saa kaksi arpaa, kolmesta kolme ja niin edelleen.

Tulevana torstaina 2.10. julkaisen yhteenvedon haasteesta ja arvonnan voittajan. Onnekkaalle on luvassa pieni kirja-aiheinen yllätyspalkinto.

Tässä haastekuvan alla on lista kaikista tähän mennessä tietooni tulleista osallistumisista. Huikkaa, jos haasteosumasi on mennyt minulta ohi! Päivitän listaa arvontaan asti.

annanaamusivut (IG)
Asta Ikonen: Rakkautta risteilyllä


booksilovestories (IG)
Iiro Meriläinen: Yön demoni
Olavi Koivukangas: Titanicin kolmas luokka

hannaelinatee (IG)
Roy Jacobsen: Näkymättömät
Emmi Maaranen: Vedenmorsian
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli


heidibooks (IG)
Amy Neff: Silloin rakastin sinua eniten

kirjakolahdus (IG)
Richard Powers: Playground

kirjaverinen (IG)
Jenni Haukio: Paitasi on pujahtanut ylleni
Jenni Haukio: Sinä kuulet sen soiton
Jenni Haukio: Siellä minne kuuluisi...
Tove Jansson: Haru eräs saari
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Janssson: Muumit ja suuri tuhotulva
Jenni Miettunen: Meren kronologia

kirjoihinsukeltaja (IG)
Claudie Galan: Tyrskyt

lukemisto (IG)
Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa

Antti Tuuri: Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri
Julia Quinn: Kaapparin morsian

lumottu.lukuetana (IG)
Shannon Chakraborty: The Adventures of Amina Al-Sirafi
Robin Hobb: Raivoisa laiva


poppismaija (IG)
Jenni Räinä: Veden ajat
Johanna Venho: Saaren runot
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Tuire Krogerus: Majakan varjo
Khaled Hosseini: Meren rukous
Tove Jansson: Haru, eräs saari
Madeleine Miller: Kirke

project_books_of_my_life (IG)
Zoulfa Katouh: Sitruunapuiden aika

sanelma_lukee (IG)
Nora Roberts: Kotisatama
Nora Roberts: Sininen lahti

sannanlukemiset (IG)
Lucinda Riley: Myrskyn sisar
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän

sanamailla (IG)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Caroline Säfstrand: Rantahotelli Merituuli
Karin Erlandsson: Koti


sannankirjat_kinnansarjat (IG)
Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan
Taylor Jenkins Reid: Vain kahdesti elämässä
Leena Paasio: Meren koskettamat
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Claudie Galan: Tyrskyt
Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

sivuvaikutuksia (IG)
Liisa Suomela: Kaikki päättyy kevääseen

taas_tuli_luettua (IG)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Inka Nousiainen: Mustarastas

tarumaisialukuja (IG)
Gabriel Garcia Marquez: Elokuussa nähdään
Jennifer Weiner: Kesäparatiisi
Attenborough: Valtameret
Jules Verne: Kapteeni Nemo merten syvyyksissä

teekirjahetki (IG)
Karin Colins: Säilyt sydämmessäin

Johanna Holmström: Sielujen saari


valohanne (IG)
Pirjo Tuominen: Villit vedet


voispa_vaan_lukea (IG)
Abdulrazak Gurnah: Hylkääminen
Jenna Kostet: Sinisiipisten saari
Johanna Holmström: Sielujen saari
Virpi Vianio: Turjanmeren tytär
Trude Teige: Isoäiti tanssi sateessa
Joona Keskitalo: Saari, joka repesi
Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Anu Kolmonen: Partisaanivalssi
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

worlds_between_the_sheets (IG)
Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli
Minna Sadeniemi: Saaristo
Khaled Hosseini: Meren rukous
Katri Kauppinen: Laulunpunojat
Anni Kuu Nupponen: Auringonkuori
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan

Pakahduttava kuvaus huoltajuuskiistasta – Maaria Päivinen: Lastani et vie

Luin Maaria Päivisen Lastani et vie -romaanin lukuaikapalvelusta, koska missään kirjastossa uutuuskirjan laina-aika ei olisi riittänyt tähän lukuprojektiin. Aloitin kirjan keväällä ja aina vain luin, kun kevät vaihtui kesäksi. Melkein ehti tulla syksy ennen kuin napautin viimeisen sivun auki.

Lukeminen ei venynyt siksi, että kirja olisi harannut vastaan tai että se olisi ollut tylsä tai erityisen pitkä, vaan siksi, että minun oli pakko annostella kerralla luetun määrää. Kirjailijan omiin kokemuksiin pohjautuva romaani pakotti hengähdystaukoihin, kävelemään pellonreunassa ja puhkumaan maailman epäreiluuksia.

Päähenkilö on suomalainen Miia, joka rakastuu norjalaiseen Bjørniin ja saa tämän kanssa lapsen. Markus-poika on vasta vauva, kun asiat lähtevät pahan kierteeseen. Miia haluaa eron kontrolloivasta miehestään ja muuttaa pojan kanssa Suomeen. Bjørn vastaa syyttämällä Miiaa lapsikaappauksesta.

Miia joutuu elämään Markuksen kanssa kuukausia norjalaisessa turvakodissa, kun he odottavat oikeusprosessin etenemistä. Seuraa toistuvia haasteita, kanteita, oikeudenkäyntejä.

Vuosia kestävä huoltokiusaaminen käy mielenterveydelle raskaaksi. Miia alkaa epäillä itseään, kasvatusmetodejaan, ja luonnollisesti myös omaa fyysistä ja taloudellista kantokykyään.

Turvaverkko kannattelee, mutta silti oikeudenkäyntien kierre kerryttää Miialle kohtuuttomat velat.

Kirjailija on etäännyttänyt kokemuksiaan fiktioksi. Hän on vaihtanut maat, ammatit, kaupungit, mutta silti teksti on vereslihalla kirjoitettua.

Miian tarinassa on lohduttomuutta, mutta sen rinnalla onneksi saa huomata, että kun on aikansa potkiskellut kivenmurikoita, voi nähdä pientareella kissankelloja. Maailmassa on kauneutta ja ihmiset tekevät myös hyviä tekoja.

Maaria Päivinen: Lastani et vie. Aula 2025. 264 s. Bookbeat.

Helmet 2025: 40. Kirjassa ajalla tai kellolla on tärkeä merkitys.

Pakomatkalla metsissä – Jenni Räinä: Vaino

Kansi: Piia Aho.

Pohjois-Pohjanmaa isonvihan aikaan eli 1700-luvun alkupuolella ei ole minulle historiassa se tutuin ajanjakso, mutta Jenni Räinän Vaino-romaanin myötä sain siihen kosketuksen. Se oli jalat palelluttava, kasvoille limaa sylkevä ja samalla lyyrisesti toivoa luova kosketus.

Päähenkilö Valpuri eli Vappu on kotoisin Räinänperältä, Iistä. Vappu on veljiensä kanssa metsässä pakomatkalla, ja perässään heillä on venäläiset kasakat, jotka tuhoavat kaiken rannikon tuntumassa.

Vainoajat polttavat pirtit, tappavat aikuisia ja ottavat lapsia mukaansa ihmisverona. Kaapatuista lapsista muovataan ryssänrenkejä, oppaita uusille tuhotöille, kiduttamiselle ja häpäisylle, koska he tuntevat seudun.

Karkuun pyrkiville jokainen äännähdys on riski, niin myös toisistaan eksyminen ja silmät päästä pullistava nälkä. Suojaa tuovat suuret kuuset ja perimätieto.

Vapun nykyhetkeä katkovat hänen näkökulmastaan tehdyt takaumat ja myös vainolaisten joukkoihin ryövättyjen jaksot. Vetävin näistä on nykyhetki, toki taustoitus antaa hahmoille syvyyttä. Olin hankaluuksissa sen kolmannen kanssa. Ryssänrenkien osuudet on painettu kursiivilla, mikä on lukijalle kauhistus, mutta niin sen välittämä näkökulma myös. Kaapatut lapset, jotka tottuvat tappamiseen. Muuttunut tuttu, joka tekee pahaa.

Valun hitaasti toivosta tyhjäksi. Koko maailma on vaihtanut kasvonsa. Mikään aiemmin luulemani ei ole ollut totta.

Vaino vei minut mukanaan. Siinä on vauhtia, kerronnan imua. Julmuutta on, mutta aukkoisuus ja Räinän kieli pehmentävät kauhua. Lukijan lohduksi myös joku selviää.

Kirjan lopussa on Räinän jälkisanat, jotka avaavat yhtymäkohtia todellisiin historiallisiin henkilöihin ja tapahtumiin.


Jenni Räinä: Vaino. Otava 2025. 255 s. Kirjastolaina. Kansi: Piia Aho.

Nannan VIII lukumaraton: Elokuinen lukuseikkailu

Hanna (@hannaelinatee) huhuili Instagramissa seuraa lukumaratonille, ja koska tältä kesältä tämä pitkä matka minulta vielä uupui, päätin lähteä mukaan. Olin myös yksin saaressa, joten lukemiseen uppoutuminen oli mahdollista.

Viikko sitten perjantaina aloitin valmistelut. Kauppareissulla ostin silmätippoja ja herkkuja. Pesin lukulasit ja tein ruokaa valmiiksi.

Etsin inspiroivia kirjoja mökin kirjahyllystä: vaatimuksena oli, että ne hyppäävät syliin ja vaativat lukemista. 

Pinossa oli valinnanvaraa, kaikkea en kuvitellutkaan ehtiväni. Siekkisen Saaren olen lukenut useasti, mutta se otti paikkansa itsepintaisesti. Muita inspiraatiopinon kirjoja en ollut aiemmin lukenut.

Lauantaina aloitin vuorokauden lukumaratonin. Luin pinosta neljä kirjaa, tässä lukukokemuksistani lyhyesti:

Aki Ollikainen: Musta satu

Siltala 2015. 157 s. 

Käytettynä ostettu.

Kansi: Elina Warsta.

Kahdessa aikatasossa etenevä tarina kietoutuu Tattarisuon ruumiinosalöytöjen ympärille. Nykyajassa kirjailija kamppailee käsikirjoituksensa kanssa ja yrittää saada mysteeriä kirjoitettua. Elämänhallinta on vähän niin ja näin, avioliitto rakoilee. Historiallinen taso vie 1930-luvun trokareiden maailmaan.

Miehinen lyhytromaani avaa isä-poikasuhteita, mieheksi kasvamista ja miehenä olemista. Monin paikoin ihastelin Ollikaisen virkkeitä ja kielikuvia. Pienoisromaanin mittaan oli kuitenkin ladattu mielestäni liikaa tavaraa.

Helmet 2025: 20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja.

* * *

Raija Siekkinen: Saari

Otava 1988. 127 s. 

Käytettynä ostettu.

Kansi: Jaana Aarikka.
Kansi näkyy alempana yhteiskuvassa paremmin.

Siekkisen Saari ei tyhjene lukemalla; tämä oli ehkä viides lukukierros. 

Kehyskertomuksessa Paula matkustaa miehen kanssa Euroopassa ja alkaa tämän pyynnöstä kerrata tapahtumia saarella. Paula on viettänyt saaressa koko kesän ja kun mies (siis eri kuin alun mies) tulee saareen, myrsky eristää heidät sinne. He ovat saaressa yhdessä, mutta yksin. Saaren tapahtumiin tulee ristivalotusta, kun mantereelta saarta ja naista tarkkaavat ihmiset saavat myös äänen. Onko saaressa kettua, jos sen näkee vain Paula?

Helmet 2025: 4. Kirjassa valvotaan yöllä.

* * *

Anja Snellman: Pääoma

Otava 2013. 299 s. 

Käytettynä ostettu.

Kansi: Piia Aho.

Kauhistelin hetken, mitä Siekkisen paljaan proosan jälkeen voi lukea. Valinta onnistui: Snellmanilla on vahva oma ääni ja taito vyöryttää tarinaa niin, että lukija on hetkessä ytimessä.

Omaelämäkerrallinen Pääoma kertoo kirjailijan sisaresta Marusta ja heidän suhteestaan, myös vanhemmista ja perheen kipupisteistä. Selvitystyö vie häpeän ja yhteyden hetkiin. Marun kitalakihalkio saa hänet puhumaan marunkieltä ja tekee hänestä erilaisen. Päähenkilö suomii omaa puhumattomuuttaan, mutta toisaalta hän näkee Marun ainutlaatuisuuden. 

Teoksen rakenne on kierteinen kuin dna. Toisteiset muistot täydentävät kuvaa, kun uudet asiat palaavat mieleen.

Helmet 2025: 47.-48. Kaksi kirjaa, joissa on samannimiset päähenkilöt.

* * * 

Helena Sinervo: Runoilijan talossa

Tammi 2004. 240 s.

Käytettynä ostettu.

Kansi: Markko Taina.

Sinervo tekee Eeva-Liisa Mannerista biofiktiossa elävän ja verevän päähenkilön komplekseineen. Maanjäristys romahduttaa runoilijan Espanjan-kodin katon, mutta muutenkin elämän perustukset huojuvat. Manner on evakko ja erakko, jolla on epäonnea ihmissuhteissa ja mielenterveysongelmia, mutta taito keplotella epävarmassa ammatissa. Omien runojen rinnalla hän kääntää ja tekee kritiikkejä. 

Sinervo sai teoksestaan Finlandia-palkinnon, ja biofiktio-fanina vain ihmettelen, miten en ole lukenut tätä aiemmin!

Helmet 2025: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä.

* * *

Kaikissa neljässä maratonkirjassani on kirjoittava päähenkilö, mutta keskeisin yhdistävä tekijä näille taitaa olla jonkinlainen puhumattomuus. Muutakin varmasti syvemmällä analyysilla löytyisi, mutta maratonlukeminen on kuitenkin aika kepeää.

Sivuja vuorokauden lukuseikkailussa kertyi 823. Tauotin lukemista saunalla, yöunilla ja pihapiipahduksilla. Vaihtelin myös kuulumisia yhtä aikaa lukumatkalla olleiden Hannan ja Tiinan (@tiinankirjahyllysta) kanssa Instagramissa – kiitos vielä tsempeistä ja kokemuksen jakamisesta!

Maaliin päästyäni mietin, että romaanien väleissä olisi ollut kiva lukea esimerkiksi runoja tai sarjakuvaa, mutta niitä ei mökin hyllyssä ole. Se on puute, joka on paikattava!