Nannan II lukumaraton: suunnitelmia ja valmisteluja

Lähes tismalleen vuosi sitten kokeilin lukumaratonia ensimmäisen kerran. Vuorokausi lukemisen ja siitä bloggamisen parissa oli mieleenpainuva ja intensiivinen kokemus. Todella pystyin siihen, ja se oli vielä hauskaa! Talvella syvennyin nuortenkirjoihin puolikkaalla lukumaratonilla. Kokonaiseen urakkaan en kyllä uskaltautuisikaan kuin kesällä, sen verran talvi vie voimia.

Nyt juhannuksen lähestyessä onkin taas oiva hetki omistaa kokonainen vuorokausi lukemiselle: olen yksin mökillä, yöt ovat valoisia ja kirjastosta lainattujen kirjojen pino on jopa huolestuttavan korkea...

Kaksi edellistä pitkää lukusessiotani olen suunnitellut aika tarkasti etukäteen. Puolikkaalla maratonilla kokeilin myös teemalukemista, kun luin pelkkiä nuortenkirjoja. Tällä kertaa olen jättänyt tarkemmat suunnitelmat tekemättä ja vain kasannut pinon kiinnostavan oloisia teoksia huomista koitosta varten. Sellainen rajaus on kyllä tullut tehtyä, että pinossa on vain pienoisromaaneja tai melko lyhyitä romaaneja, jotta päivään tulisi vaihtuvuutta.

Pinoni näyttää tältä:

Claire Castillon: Äidin pikku pyöveli (2006).

Joseph Conrad: Pimeyden sydän (1902).

Raija Siekkinen: Kuinka rakkaus syntyy (1991).

Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi (1995).

Sergei Dovlatov: Matkalaukku (1983).

Ariq Rahimi: Kärsimysten musta kivi (2008).

Ljudmila Ulitskaja: Iloiset hautajaiset (1999).

Marquerite Duras: Rakastaja (1984).

Kahdeksasta kirjasta vain kaksi on tällä kertaa kotimaisia. Mukana on kaksi ranskalaista ja kaksi venäläistä romaania. Siekkinen sopisi Kirjavuori-haasteeseen, Dovlatov ja Ulitskaja puolestaan Venäjän valloitukseen. Tarkoitukseni on poimia luettavaa fiiliksen mukaan. Katsotaan, mitä ehdin pinosta lukea. (Kirjoissa on yhteensä reilut 1200 sivua, ja jonkinlainen tavoitteeni on jälleen saada tonni rikki.)

Kuulin edellisen maratonini jälkeen kommentteja muun muassa siitä, etteihän se mikään maratoni ole, jos kesken kaiken käy nukkumaan. Haluankin muistuttaa, että tämä ei ole vakavaa eikä maraton-nimitystä ole tarkoitus ottaa tosissaan. Maratonjuoksu tarkoittaa tiettyä, ennalta määriteltyä matkaa, mutta lukumaratoniahan voisi yhtä hyvin venyttää tai lyhentää millaiseksi haluaa. Standardia ei ole, vaikkakin monille lukumaraton tarkoittaa vuorokauden mittaista lukusessiota. Minulle vuorokausi lukemista on riittävän haasteellinen voimainkoitos ja ennen kaikkea hauska tempaus. Aion tänäkin vuonna nukkua kesken maratonin.

Viime vuonna aloitin klo 15, mutta huomenna aloittelen jo puoliltapäivin. Huomenna iltapäivällä maraton alkaa siis näkyä täällä blogissa, tervetuloa seuraamaan!