Sivut

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Toukokuussa luetut

Ilmat olivat ihanan kesäiset jo toukokuussa, mikä nostatti kivasti lukuintoani. Kesällä lukutahtini on yleensä paljon kiivaampi kuin talvella, ja siltä näyttää myös tänä vuonna. Toukokuussa ahmin pinon kirjoja, mutta niistä kirjoittaminen ei oikein sujunut. Kuusi kirjaa jääkin odottamaan tekstin syntymistä kesäkuun puolelle.

Tästä kirjasta ei tule bloggausta. Fuentesin Inez
jäi kesken ponnisteluista huolimatta. Fuentesista kuitenkin
muutama sananen Ibargüengoitian yhteydessä lähipäivinä.
Toukokuussa aloin kiristää tahtia Kirjoja jalkapallomaista -haasteen kokoamisessa, joten lukeminen oli aika lailla tavoitteellista. Luin kuukauden aikana kymmenen haastekirjaa, mutta valtaosa postauksista tulee sitten jälkikäteen. Blogatuista kirjoista Grass ei kartuttanut tämän haasteen kirjoja, mutta se olikin sitten lukupiirin kuukauden kirja. Hrabalin taas luin maailmanmatkaani ajatellen.

Tässä lista toukokuussa luetuista ja blogatuista:


Blogatut

Günter Grass: Ravunkäyntiä (2002). 257 s.

Imre Kertész: Kieli maanpaossa: kaksi juhlapuhetta (2002 & 2003). 46 s.

César Aira: Aaveet (1990) & Kirjailijakokous (1999). 245 s.

Emily Brontë: Humiseva harju (1847). 385 s.

Bohumil Hrabal: Liian  meluisa yksinäisyys (1980). 126 s.

Lirio Abbate: Mafian naiset (2013). 216 s.


Sivuja näissä luetuissa ja blogatuissa oli yhteensä 1275. Jos vain olisin saanut kirjoitettua kaikesta lukemastani, olisi sivumäärä varmasti tuplaantunut, mutta ne sivut jäävät kasvattamaan kesäkuun lukupottia.

Kuukauden luettujen joukossa on kaksi nobelistikirjailijaa: Grass ja Kertész. Ensikosketukset näihin kirjailijoihin jättivät jälkeensä positiivisia tunnelmia, ja kiinnostavien kirjojen lista kasvoi kahdella. Grassilta haluaisin lukea Sipulia kuoriessa ja Kertésziltä kirjan Kohtalottomuus.

Toukokuun kirjoihin mahtui myös kauan lukemisvuoroaan odottanut klassikko, Brontën Humiseva harju. Se oli kuukauden kirjoista suurin yllättäjä, kun taas Hrabalin Liian meluisaan yksinäisyyteen vähän petyin, kun en oikein saanut otetta kiinnostavalta vaikuttaneesta kirjasta. Abbaten Mafian naisten myötä huomasin ajattelevani, että voisin lukea enemmän tietokirjoja.

Humisevaa harjua luin mökkimaisemissa.
Nyt kun toukokuu on summattu, ajatukset voi suunnata kesään. Kesäkuussa yritän saada luettujen mutta vielä bloggaamattomien kirjojen pinoa purettua. Kirjoja jalkapallomaista -haaste päättyy 12.6., joten pian alkaa olla loppukirin paikka. Tilanne on nyt 14/32 kirjaa luettuna ja blogattuna, luettuja on kuusi enemmän. Teoriassa vielä on mahdollisuuksia selvitytyä haasteesta, mutta tiukkaa tekee. Kuun alkupuolella minulla on pakkolomaviikko, joten puitteet ovat otolliset. Pitäisi vain saada kirjoitushanat auki!

2 kommenttia:

  1. Minä olen jo todennut, etten millään saa kasaan kaikkia jalkapallomaita, mutta vimmattu loppukiri on silti käynnissä. Muutaman maan aion vielä selättää ennen 12.6 alkavia kisoja. :)

    Humisevan harjun lukemisesta on minulla kulunut todella kauan aikaa. Se olisi ihana lukaista kesän aikaan. Yleensä olen ottanut jonkin klassikon kesän lukulistoille, ja ainakin Anna Karenina on tämä kesänä vuorossa. Nyt alkoi myös tämä HH kutkutella mielessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppukiri kannattaa, vaikkei ihan maaliin pääsisikään! Äskettäin aikaa oli vaikka kuinka, ja nyt haaste loppuukin jo kymmenen päivän päästä...

      Kiva idea lukea aina jokin klassikko kesän aikana. Täytyykin pistää harkintaan :)

      Poista