Alkuteos: Blod på snø.
Suomentaja: Outi Menna (2015).
Kustantaja: Johnny Kniga.
Lukija: Paavo Kerosuo.
Kesto 4 t 10 min.
Oma arvio: 3/5.
Mistä minulle: lainasin kirjastosta.
Kansi: ? |
Kuuntelin kirjan äänikirjana miehen kanssa muutamalla mökkimatkalla. Mies ei ollut kuunnellut äänikirjoja aiemmin ja epäili, voiko keskittyä tarinaan samalla kun ajaa autoa. Tarinan kuunteleminen ei kuitenkaan häirinnyt ajamista, ja aloimme jo miettiä, mitä seuraavaksi kuuntelisimme. Matka sujuu joutuisammin, ja kirjasta on kiva keskustella, kun se on yhdessä kuunneltu.
Verta lumella on melko lyhyt eikä sen juoni ole järin monimutkainen, minkä vuoksi se oli miehelle ikään kuin pehmeä lasku äänikirjojen maailmaan. Lisäksi lukija on tässä sieltä paremmasta päästä. Paavo Kerosuota on miellyttävä kuunnella: hän lukee selkeästi vahvalla äänellään.
Verta lumella ei tarjoa yhtä syviä henkilöhahmoja tai yhtä monimutkaisia juonikuvioita kuin Nesbøn Harry Hole -kirjat, mutta viihdyimme sen parissa. Kepeämpi teos toimii äänikirjana, koska esimerkiksi autoillessa huomio tarinasta herpaantuu välillä. Verta lumella loppuu sen verran kutkuttavasti, että kakkososa oli heti laitettava varaukseen kirjastosta. Verta lumella 2: lisää verta ilmestyy syksyllä, jolloin jatkamme Nesbøn kuuntelua.
Tämä oli kyllä kirjana sen verran kepeä, että tuli mieleeni, että mistä se oli oikein kaivettu esille. Uskon, että tämä toimii äänikirjana paremmin ajomatkoilla. Mekin harrastamme mieheni kanssa äänikirjojen kuuntelua ajomatkoilla :)
VastaaPoistaSe on hauska harrastus! En kyllä ymmärrä, miksi kirja on pitänyt jakaa kahteen osaan, kun niistä sitten tuli niin lyhyitä osia. Turhaan pitävät lukijaa jännityksessä ;)
Poista