Kurkistus kevään uutuuksiin

Kirjakimara täyttää tänään kuusi vuotta! Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa merkkipaalua kuin herkutella kevään uutuuskirjojen maistiaisilla. Kuuteen vuoteen on mahtunut kaikenlaista, mutta uuden kirjasesongin odottaminen ja lukusuunnitelmien tekeminen on aina vain yhtä kutkuttavaa ja iloa tuottavaa.

Kuten alkuviikon bloggauksessa hahmottelin, suunnittelen lukevani tänä vuonna klassikkoja ja omassa kirjahyllyssäni lukuvuoroaan odottelevia hyllynlämmittäjiä. Olen kuitenkin selaillut kustantajien kevään uutuusluetteloita ahkerasti ja löytänyt niistä hurjasti kiinnostavalta kuulostavaa luettavaa.

Tässä katsauksessa esittelen kevään uutuuksista mielestäni kiinnostavimmat. Kirjoja on kolmekymmentä (!!), sillä yhtään lyhyemmäksi en kiinnostavien kirjojen listaa saanut karsittua! Luonnehdinnat olen kirjoittanut kustantajien esittelyiden pohjalta.

Suomennettu kauno

Kim Leine: Kuilu (tammikuu / Tammi)
Luin pari vuotta sitten Leinen Ikuisuusvuonon profeetat, ja tuon kamalan ihanan kirjan rujo ja realistinen kerronta teki vaikutuksen. Tarina sijoittui pääosin 1700-luvun Grönlantiin, mutta nyt Leine tulee paljon lähemmäs: Kuilu lähtee liikkeelle Suomen sisällissodasta, jonne tanskalaisveljekset lähtevät vapaaehtoisina. Sota-aihe ja leinemäinen ihmismielen pimeyksien kuvaus tuskin päästävät lukijaa helpolla, mutta silti Kuilu on yksi eniten odottamani kevään kirjoista.


Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (tammikuu / WSOY)
Lähes yhtä odotettu on Elena Ferranten Napoli-sarjan kolmas osa. Aiemmissa osissa (Loistava ystäväni ja Uuden nimen tarina) kuvattiin Elenan ja Lilan lapsuus- ja nuoruusvuosia, nyt päähenkilöt ovat aikuisia ja kamppailevat uudenlaisten haasteiden kanssa 1970-luvun Italiassa.


Han Kang: Ihmisen teot (tammikuu / Gummerus)
Etelä-Koreaan sijoittuvassa episodiromaanissa kaikki lähtee liikkeelle vuoden 1980 opiskelijaprotesteista, joiden aikana sotilaat ampuvat satoja opiskelijoita. Heidän joukossaan on poika nimeltään Dong-ho. Han Kang kuvaa tapahtumien seurauksia aina nykypäivään saakka useiden eri henkilöiden näkökulmista. Viime vuonna Han Kangin edellinen suomennos Vegetaristi jäi minulle hieman etäiseksi, mutta pistän vaisun lukukokemuksen huonon ajankohdan syyksi ja odotan tätä uutuutta innolla.


Hiromi Kawakami: Sensein salkku (tammikuu / Kustantamo S&S)
Palkittua japanilaista nykykirjallisuutta. Surumielinen rakkaustarina 2000-luvun Tokiosta.


Melba Escobar: Kauneussalonki (helmikuu / Aula-kustannus)
Kolumbialaisen kirjailijan trilleri on myös kurkistus naisten elämään Bogotassa.


Domenico Starnone: Solmut (maaliskuu / WSOY)

Väkevä avioliittoromaani, jossa ääneen pääsevät jätetty vaimo, hänen miehensä ja pariskunnan lapset. Italialainen Starnone kuuluu kotimaansa nykykirjallisuuden tunnetuimpiin nimiin. Starnonen vaimo on kääntäjä Anita Raja, jonka on arveltu olevan Elena Ferrante -kirjailijanimen takana. Starnone saapuu Helsinki Litiin toukokuussa.

George Saunders: Lincoln Bardossa (maaliskuu / Siltala)
Vuoden 2017 Booker-voittaja on kuulemani mukaan haastava teos, jossa Amerikan entisen presidentin Abraham Lincolnin poika Willie ajautuu jonkinlaiseen elämän ja kuoleman välitilaan. Yhdenyönromaanissaan Saunders yhdistelee historiallisia faktoja ja fiktiota.

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran (maaliskuu / Otava)

Bonden maailmalla menestynyt romaani kertoo iranilaistaustaisen Nahidin tarinan: hän on tullut miehensä ja tyttärensä kanssa Ruotsiin 30 vuotta sitten, ja nyt mies on kuollut ja suhde tyttäreenkin on vaikea. Nainen saa vielä kuulla sairastavansa syöpää. Tapahtuu jotakin, jonka vuoksi Nahidin katkeruus vaihtuu elämäniloksi.


Sara Stridsberg: Unelmien tiedekunta (maaliskuu / Tammi)
Romaani Valerie Solanasista, joka tunnetaan Andy Warholin ampujana ja feministisen SCUM-manifestin kirjoittajana. Stridsberg sai teoksestaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2006. Luin kirjan alkukielellä toissa kesänä: Drömfakulteten oli minulle sen kesän merkittävin lukukokemus. Haluan nähdä, miten Stridsbergin väkevä fiktio, jota kuvasin muun muassa armottomaksi tykitykseksi, taipuu suomeksi.


Anne Swärd: Vera (maaliskuu / Otava)
17-vuotias Sandrine pakenee sodan kauhuja Ranskasta Ruotsiin vuonna 1945. Hän avioituu yläluokkaisen lääkärin kanssa ja yllättäen hääyönä synnyttää sinisilmäisen tyttären. Sandrinella on siis suuria salaisuuksia, mutta niin on myös hänen lääkärimiehensä perheellä. Tutustuin Swärdiin viitisen vuotta sitten Kesällä kerran -romaanin muodossa, ja tuon lukukokemuksen perusteella odotettavissa on jälleen vahvoja jännitteitä ja latautunutta tunnelmaa.


Edward St Aubyn: Loistava menneisyys (maaliskuu / Otava)
Patrick Melrose varttuu lapsesta nuorukaiseksi englantilaisessa yläluokkaisessa perheessä, jonka elämään mahtuu laiminlyöntejä, hyväksikäyttöä ja muita ongelmia. Aubynin omaelämäkerrallisessa kulttikirjassa on yhteensä viisi osaa, joista tämä nide kattaa kolme ensimmäistä. Kaksi muuta ilmestyvät suomeksi yhteisniteenä myöhemmin.

Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (huhtikuu / Tammi)
Keltaisessa kirjastossa ilmestyy toinen toistaan kiehtovampia uutuuksia! Pulitzer-palkitun Stroutin romaani kertoo äidin ja tyttären suhteesta. Lucy Barton on newyorkilainen kirjailija, joka muistelee lapsuuttaan äitinsä kanssa maatessaan sairasvuoteella.


Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (huhtikuu / Kustantamo S&S)
Lähitulevaisuuteen sijoittuva romaani, jossa eurooppalaisista arvoista on tullut totalitäärisiä totuuksia. Kaunokirjallisuuden August-palkinnon voittaja 2017.

Ayobami Adebayo: Älä mene pois (huhtikuu / Atena) 

Nigerialaisen Adebayon romaani kuvaa karusti erään avioparin mutkistuvaa elämäntilannetta. Vaimo ei tule yrityksistä huolimatta raskaaksi, joten anoppi painostaa aviomiestä eli poikaansa ottamaan toisen vaimon. Moderni nuoripari joutuu kohtaamaan maansa perinteiden painolastin.

Kotimainen kauno

Elin Willows: Sisämaa (tammikuu / Teos)
Sisämaa kertoo nuoresta naisesta, joka muuttaa Tukholmasta pikkupaikkakunnalle pohjoiseen, poikaystävän kotiseudulle. Pariskunta eroaa, mutta nainen jää pohjoiseen. Sisämaa kertoo muutoksesta, elämästä pikkupaikkakunnalla, vapaudesta ja yksinäisyydestä. Ruotsissa varttunut Willows asuu nykyään Vaasassa ja työskentelee kulttuuritoimittajana. Sisämaa on hänen esikoisteoksensa, joka ilmestyy samaan aikaan sekä Ruotsissa että Suomessa.


Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (tammikuu / Gummerus)
Perhostutkija Max Halma selvittää ennen syntymäänsä kuolleen isän kohtaloa. Selvitystyö paljastaa vaiettuja asioita perheen historiasta. Salaisuuksien ja perhosten lisäksi Ahokummun esikoisessa on mukana pakkomielteitä ja musiikkia. Huomioni kirjaan kiinnitti erityisesti sen nimi, joskin myös tarina kuulostaa houkuttelevalta.


Pirkko Soininen: Ellen (helmikuu / WSOY)
Viime aikoina paljon esillä olleesta Ellen Thesleffistä kertova romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Luin syksyllä Kati Tervon romaanin Iltalaulaja, joka kertoo taiteilijan viimeisestä kesästä. Hanna Schreckin kirjoittama elämäkerta Minä maalaan kuin jumala ilmestyi niin ikään viime syksynä, sitä jonottelen kirjastosta.


Sally Salminen: Katrina (helmikuu / Teos)
(suom. Hurme)
Klassikkoteoksen uusi suomennos - ja vieläpä tuoreen Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kääntämänä.


Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (helmikuu /Siltala)
Samoin kuin Ahokummun esikoinen, myös tämä Eeva Turusen esikoisromaani päätyi kiinnostavien listalle nimensä vuoksi. Lukunäytteen perusteella Turusen lyhytproosalta voi odottaa omaäänistä ilmaisua ja huumoria.

Saara Turunen: Sivuhenkilö (maaliskuu / Tammi)

Turunen voitti esikoisteoksellaan Rakkaudenhirviö HS:n esikoiskirjapalkinnon vuonna 2015. Tässä toisessa romaanissaan Turunen kirjoittaa paljon itseään muistuttavasta päähenkilöstä, joka kirjoittaa kirjaa ja lopulta julkaisee esikoisromaaninsa. Suorasanainen Turunen sekoittaa terävästi faktaa ja fiktiota.


Pauliina Rauhala: Synninkantajat (maaliskuu / Gummerus)
Rauhalan esikoisteos Taivaslaulu oli vuoden 2013 kirjatapaus, joten odotukset ovat korkealla tämän toisinkoisen kohdalla. Rauhala jatkaa uskonnollisen yhteisön kuvauksen parissa. Nyt miljöönä on 1970-luvun Pohjanmaa, ja tarkastelun kohteena olevassa yhteisössä odotetaan Jeesuksen toista tulemista.

Olli Jalonen: Taivaanpallo (maaliskuu / Otava)
Aiemmin olen lukenut Jaloselta romaanin 14 solmua Greenwichiin, ja tuolloin kirjailija teki minuun vaikutuksen tunnelmien kuvaajana, ympäristön havainnoijana sekä omaperäisenä kielenkäyttäjänä. Muut Jalosen kirjat eivät ole aiheiltaan houkutelleet, mutta tämä kevään uutuus kipusi heti luettavien listalle: se sijoittuu 1600-luvulle Saint Helenan saarelle ja Lontooseen, kertoo tähtitieteilijän oppipojan matkasta ja tieteen ja uskon kamppailuista. 


Merete Mazzarella: Alma - edelläkävijän tarina (huhtikuu / Tammi)
Elämäkertaromaani 1870 syntyneestä Alma Söderhjelmistä, joka oli edelläkävijä tiedemaailmassa ja joka tuli sittemmin tunnetuksi teatterikriitikkona ja kirjailijana. Mazzarellan teos on paitsi terävä kuvaus Söderhjemistä, myös mielenkiintoinen ajankuva 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 

Tietokirjat

Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät (helmikuu / Karisto)
Matkustamista ja päiväkirjan kirjoittamista rakastavan kirjailijan matkapäiväkirja. Rannela haluaa saada lukijansa unelmoimaan ja suunnittelemaan matkaa, on se sitten todellinen reissu tai nojatuolimatka. 

Neil deGrasse Tyson: Tähtitiedettä kiireisille (helmikuu / Aula-kustannus)
Amerikkalaisen tähtitieteilijän kirjoittama opus on helppolukuinen ja tiivis esitys aiheesta.


Maryan Adbulkarim & Eveliina Talvitie: Noin 10 myyttiä feminismistä (maaliskuu / SKS)
Kirjoittajat murtavat ja analysoivat feminismiin liitettyjä myyttejä. Talvitien edellinen kirja Miten helvetissä minusta tuli feministi? oli ajatuksia herättävä ja hersyvä lukukokemus, joten odotan tältä paljon.


Morten A. Stroksnes: Merikirja (huhtikuu / Gummerus)
Kirjan alaotsikko "Eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana" herätti niin monia kysymyksiä ja paljon ihmetystä, että kirja nousi heti kiinnostavien tietokirjojen kärkeen. Pääosassa on kustantajan esittelyn mukaan meri, joka aiheena kiehtoo tällaista saaristomökkeilijää loputtomasti.

Pauliina Vanhatalo: Toinen elämä (huhtikuu / Kustantamo S&S)
Vanhatalon edellinen omaelämäkerrallinen teos Keskivaikea vuosi kuvasi elämää masennusdiagnoosin jälkeen. Nyt hän kirjoittaa siitä, millaista on olla keski-ikäinen, kun elämä vakiintuu, nuoruuden ja vanhuuden välissä.


Maggie Nelson: Argonautit (toukokuu / Kustantamo S&S)
Muistelma, jossa kirjailija pohtii mm. sukupuolta ja identiteettiä omien elämänvaiheidensa kautta. Keskiössä on Nelsonin ja muunsukupuolisen taiteilijan rakkaustarina.


Anna Lindholm: Ines-projekti: naisia sisällissodassa 1918 (toukokuu / Kustantamo S&S)
Viiden naisen kautta valotetaan naisten rooleja ja kohtaloita sisällissodassa.


Mahtava kirjakevät on siis alkamaisillaan! Nyt kannattaa muuten olla ripeä, jos haluaa päästä kirjaston varausjonoissa kärkisijoille. Jonot venähtävät nopeasti, kun arvioita kirjoista alkaa ilmestyä. Lukemisen iloa!