Poimintoja syksyn uutuuksista

Tykkään venyttää syysuutuuksien esittelyä tänne alkusyksyyn, vaikka kustantajien katalogit ovat olleet saatavilla jo useita kuukausia. Kesäkirjat on nyt luettu, kevätuutuudet sulateltu ja arki aluillaan – nyt tuntuu olevan otollinen aika orientoitua alkavaan kirjasesonkiin. Ja sehän on oikeastaan jo alkanut: muutamat tässä jutussa mainitut kirjat ovat ilmestyneet tällä viikolla. 

Voisin helposti koostaa viidenkymmenen kiinnostavan uutuuden listan, mutta pidin käsijarrua päällä ja karsin, karsin, karsin... Jäljelle jäi tällä kertaa 16 kirjaa: 6 kotimaista romaania, 7 käännösromaania, 3 tietokirjaa.

Poimi alta kiinnostavimmat teokset syksyn lukulistallesi! Esittelyni pohjautuvat kustantajien katalogitietoihin.

Kotimainen kauno

JP Koskinen: Haukansilmä (elokuu/Like)

Jo ilmestynyt jatko-osa huikean hienolle Tulisiipi-romaanille, joka ylsi Finlandia-ehdokkaaksi. Haukansilmä kertoo ajasta ennen Tulisiiven tapahtumia, kun Kuuran perhe muuttaa Suomesta Amerikkaan ja yrittää löytää paikkansa sisällissodan jakamassa maassa.

Taina Latvala: Torinon enkeli (elokuu/Otava)

Viehätyin Latvalan edellisen Venetsialaiset-romaanin pahaenteisestä tunnelmasta, joten huomioni oli taattu, kun esittelyteksti lupailee uutuudelle vangitsevaa, intensiivistä tunnelmaa. Kirjailija lähtee Torinoon kirjailijaresidenssiin, takana on ero ja kipeitä äitiyteen liittyviä kysymyksiä. Kirjailija löytää kadulta eksyneen lapsen, mistä alkava tapahtumaketju pakottaa hänet kohtaamaan oman menneisyytensä.

Maisku Myllymäki: Holly (elokuu/WSOY)

Olen seurannut Maiskun matkaa esikoiskirjailijaksi Instagramissa, ja aiemmin hän piti myös mainiota kirjablogia, joten Holly lukeutuu minulla syksyn odotetuimpiin kirjoihin. Hollyssa luontotoimittaja Eva saapuu saarelle harvinaisen lintuhavainnon tehneen Hollyn vieraaksi. Saaressa vietetyn viikon aikana Eva tekee havaintoja linnuista ja luonnosta, mutta myös itsestään.

Matti Rönkä: Surutalo (syyskuu/Gummerus)

Rönkä piti mieleenpainuvan esityksen Masalan kirjaston Dekkariviikoilla pari vuotta sitten, ja siitä lähtien olen halunnut lukea häneltä jotakin. Dekkareita saan harvoin luetuksi, joten iloitsin, kun Rönkä kertoi syysuutuudestaan Gummeruksen etäpressitilaisuudessa. Jukka perii rintamamiestalon ja palaa kotiseudulleen. Talon mukana tulevat remonttivaateet ja muistot. Mies joutuu kohtaamaan oman menneisyytensä ja ylisukupolvisen häpeän.

Rosa Liksom: Väylä (syyskuu/Like)

Tarina sijoittuu vuoteen 1944 ja Pohjois-Suomeen. Pienen kylän tyttö pakenee Lapin sodan kauhuja mukanaan kotitilansa karja. Perhe on hajonnut, äiti hukassa, elämän ja kuoleman rajalinjana on joki. Vuoden mittaiselta kasvukertomukselta odotan liksomilaista suoruutta, verevää kieltä ja elävää pohjoisen kuvausta. 

Johanna Venho: Syyskirja (syyskuu/WSOY)

Jos minun pitäisi valita syysuutuuksista vain yksi, se olisi Syyskirja. Rakastin Venhon Finlandia-ehdokkaaksikin noussutta romaania Ensimmäinen nainen, joka nosti Sylvi Kekkosen miehensä varjosta eläväksi romaanihenkilöksi. Nyt päähenkilö on Tove Jansson, joten uskallan odottaa suuria! Myös Venhon kirjan syntyä on voinut seurata Instassa.

Käännetty kauno

Lydia Davis: Kafka valmistaa päivällistä (elokuu/Siltala)

Romaanien vyöryn keskellä kaipaa välillä jotakin napakkaa. Amerikkalaisen Davisin novellit ovat vähäeleisiä ja niukkojakin, jotkin vain muutaman virkkeen mittaisia. Tarinoita värittävät musta huumori ja surrealismi, ja ne usein paljastavat jotakin ihmisyydestä.

Iris Hanika: Menneisyydenhallintalaitos (elokuu/Siltala)

Saksalainen Hans Frambach työskentelee holokaustin historiaa tallentavassa Menneisyydenhallintalaitoksessa. Mies kantaa harteillaan holokaustin kollektiivista syyllisyyttä, vaikka hän itse ei ole millään tavoin osallinen hirmutekoihin. Voiko menneisyyden kahleista koskaan päästä vapaaksi? Kiinnostuin Hanikan kirjasta, koska sen lupaillaan käsittelevän tuttua ja raskasta aihetta lempeällä ironialla ja huumorilla.

Maria Broberg: Veden varjot (syyskuu/Atena)

Kaikki luulevat, että Nilas-poika on hukkunut Vindeljokeen. Kuluu vuosikymmeniä ennen kuin totuus huuhtoutuu esiin kevättulvaan myötä. 1960-luvulla tapahtunut Nilaksen katoaminen on nykyaikaan kurottavia tarinalinjoja yhdistävä tekijä. Pohjois-Ruotsi, menneisyyden salaisuudet ja jopa kirjan kansi tuovat mieleen alkuvuodesta lukemani Karin Smirnoffin Lähdin veljen luo, joka on toistaiseksi ollut kirjavuoteni kohokohtia (ja josta en silti vielä ihme kyllä ole blogannut).

Miriam Toews: Naiset puhuvat (syyskuu/S&S)

Tositapahtumista inspiraationsa saanut tarina kertoo kahdeksasta naisesta, jotka kokoontuvat öisin keskustelemaan. He kuuluvat uskonnolliseen yhteisöön, ja nyt on tapahtunut jotakin kauheaa, josta ei voi päästä yli, jota on pakko käsitellä. Miten käy yhteisöelämän? Keskeisiksi teemoiksi nousevat rohkeus ja naisten välinen lojaalius.

Haruki Murakami: Vieterilintukronikka (lokakuu/Tammi)

Mystinen ja koukuttava Murakami ei sivuja säästele! Vieterilintukronikassa on hurjat tuhat sivua, ja se on kustantajan mukaan kirjailijan puhutuin teos. Päähenkilö Toru ajautuu kissan katoamisen vuoksi yliluonnollisia sävyjä saavalle matkalle.

David Foster Wallace: Tennisesseet (lokakuu/Siltala)
Hauskaa, mutta ei koskaan enää hurmasi minut kahdeksan vuotta sitten enkä voi käsittää, miksi en ole lukenut Wallacen sittemmin ilmestyneitä suomennoksia. Korjausliike on paikallaan! Kustantaja lupaa uuden kirjoituskokoelman olevan lukijalle herkkua, vaikka ei tennistä lajina läpikotaisin tuntisikaan.

José Luis Peixoto: Saramago & José (lokakuu/Aviador)

Portugalilaisen Peixoton romaanin idea on kutkuttava: nuori kirjailija José saa tehtäväkseen kirjoittaa elämäkerran kirjailija José Saramagosta, joka on kirjoittanut romaanin José-nimisestä toimistoapulaisesta. Suuren kirjailijan kohtaaminen arveluttaa nuorta Joséta. Mitä jos hän saakaan tehtävänantoa täytettyä, entä jos lopputulos onkin romaani?

Tietokirjat

Annie Ernaux: Vuodet (elokuu/Gummerus)

Ranskalaisen Ernaux'n muistelmateos punoo yhteen hänen omat muistonsa ja ajatuksensa populäärikulttuurin ja historiallisten tapahtumien kanssa. Sotienjälkeistä eurooppalaista elämäntapaa tarkastelevaa ja kritisoivaa teosta on kutsuttu moderniksi klassikoksi, vaikka se ilmestyi vain 13 vuotta sitten.

David Sedaris: Calypso (syyskuu/Art House)

Sedaris on yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja, jolta saamme vihdoin ensimmäisen tekstikokoelman suomeksi. Omaelämäkerrallisten tekstien aihevalikoima on laaja, mutta niitä yhdistää hauska ja koskettava käsittelytapa.

Helen Macdonald: Iltalentoja (lokakuu/Gummerus)

Viisi vuotta sitten Macdonald raivasi tiensä kiinnostavien kirjailijoiden listalleni Helsinki Lit -esiintymisellään ja kirjallaan H niin kuin haukka. Iltalentoja käsittelee ihmisen luontosuhdetta, ilmastonmuutosta ja lajikatoa – luotan, että hän tekee sen tutulla, lämpimän viisaalla äänellään.

* * *

Hyvää kirjasyksyä! Toivotan antoisia lukuhetkiä lempikirjailijoidesi ja uusien tuttavuuksien parissa!