Lasse Hauerwaasin runokokoelmassa Tämä on ehdottomasti yksi runokokoelmista joita on koskaan kirjoitettu on räkäläromantiikkaa, arjen havaintoja ja huumoria. Etukannen trukki ja takakannen runoilija viinilasin ja pullon kanssa rakentavat vaikutelmaa.
Kirjan nimi saa hymyn huulille ja aprikoimaan, puuttuuko siitä jotakin. Jokainen voi pienen keltaisen teoksen luettuaan täydentää nimekettä kokemuksensa perusteella. Onko käsillä kenties yksi hauskimmista, häiritsevimmistä vai rosoisimmista runokokoelmista?
Runoissa vilahtelevat viski, lääkkeet ja eurolavat. Liskojen yökin saa oman runonsa. Tapahtumapaikka hahmottuu usein Helsingin Sörnäisiin.
Päivän runoksi poimin Alinan joulutarinan, joka on kuin baaritiskillä kuultu kertomus. Se alkaa näin:
Ceausescun oikeudenkäynnin jälkeen
näit ystäväsi Saksasta ostetun Barbien
syksyn hartaasti aneltuasi
joulupaketista paljastui nukke
paras jonka vanhempasi löysivät
ei kuitenkaan Barbie
lohdutonta itkua
särkynyt sydämesi särki vanhempiesi sydämet
mutta ne särkyneet sydämet paikattiin lämpimin
halein ja keskustelulla elämän realiteeteista
Saatuja lahjoja paremmin muistaa ne, jotka osuivat vähän viereen. Vastaava nukke ei ole sama kuin aito. Jos toivoo rattikelkkaa ja saa tavallisen pulkan, on itkussa pitelemistä.
Runossa suuri pettymys vaihtuu parempaan yhteyteen. Särkynyt sydän paikkaantuu haleilla. Myöhemmin runossa lämpö jatkaa kulkuaan, kun kertoja ja kuulija halaavat.
Reaktiosta hutilahjaan voi syntyä myöhemmin jopa hauska tarina, vaikka aattoiltana ei naurata yhtään. Ja jos väärään lahjaan yhdistyy epäreiluuden kokemus, tuo saa ja minä en, kerrottuun tarinaan hiipii katkera sivumaku.
Tulevana jouluna kääröistä löytyy arvatenkin hittejä ja huteja, mutta toivottavasti lämpö on se, jota tarinoitsijat vievät eteenpäin.
Lasse Hauerwaas: Tämä on ehdottomasti yksi runokokoelmista joita on koskaan kirjoitettu. Enostone 2023. 65 s. Lainasin kirjastosta. Kansi: Asko Künnap.
Tuo on vaikea tuo tasapaino, jos on useita samanikäisiä lapsia joululahjoja avaamassa. Meillä nyt 7-vuotiaat kaksostytöt. Suorastaan pelkään, etten vain tuota pettymystä vertailuista. Muistan omista lapsijouluistani sen, kun lahja aiheutti kunnon trauman. Sain pehmolelun, pitkäkarvaisen valkoisen koiran, jota pelästyin niin että itkusta ei meinannut tulla loppua. Voi vanhempiani, jotka yrittivät parhaansa!
VastaaPoistaHauerwaasin runokirja on ehdottomasti yksi runokokoelmista joita koskaan olen lukenut. Niitä on vähän. Tämä runokirjajoulukalenterisi on ollut inspiroiva. Voi olla, että vielä palaan tänne katsomaan, jos suorastaan innostuisin hankkimaan jonkun noista.
Ihana kuulla, Leena, että olet saanut inspiraatiota kohti runoja! Kalenteri on ollut minulle hyvä syy löytöretkeillä runojen maailmassa. Meillä onneksi ainakin vielä julkaistaan monipuolisesti erilaisia kokoelmia.
PoistaKaksosten kanssa saa varmasti tarkkaan miettiä lahja-asiaa!
Hyvää joulunaikaa!